Kuin hirvi metsässä

Onko teille kelleen ikinä tullut tunnetta ratsastaessa että hevosenne liikkuisi kuin hirvi metsässä? No mulla oli tänään se tunne ja Vertti valitsi aivan täydellisen päivän leikkiä hirveä (välillä oli myös havaittavissa kirahvia ja kilpikonnaakin), elikkä tänään (luojan kiitos vain harjoitus) koulukisoissa. Voin kertoa että kokemani perusteella säälin niitä samaaneja jotka joutuva ratsastamaan hirvillä. (Vai vetääkö ne niitä? Siis hirvet niitä mikälie samaaneja.) Poni meni pää ylhäällä, kiinni kuolaimessa varsinkin vasemmalle, ei liikkunut, välillä liikkui vähän liikaakiin jnejnejne. Kouluradasta saatiin joku 57 % mikä meni mielestäni aika yläkanttiin koska tuli muunmuassa laukanvaihto radalla ja yksi askelrikkokin. No ei radasta enempään. Yksi hyvä puoli oli että äiti unohti kameran kotiin mikä ei harmittanut ei sitten tippaakaan. Ensikertaa tuli tunne että ei, nyt ei onnistu ja en osaa ratsastaa yhtään ja tarvitsen helpomman hevosen, mutta välillä on huonompia päiviä ja sitten tulee taas niitä superhyviä päiviä. Tämä päivä ei ollut meidän päivämme.

Palaan viikon taaksepäin harjun kaksipäiväsiin kisoihin. Mentiin 4 rataa ja tuli vain 1 sijoitus, toisena päivänä oltiin toisia 90 cm luokassa. Vertti oli molempina päivinä pohkeen takana mikä oli hyvin epänormaalia ja kulki pitkänä mikä taas oli normaalia, mutta kun nuo kaksi yhdistää yhteen poniin niin joutui kyllä ratsastaja töihin että sain Vertin lyhyeksi ja aktiiviseksi. (En nähtävästi onnistunut siinä kovin hyvin koska puomit kolisi ja tippuikin muutama radalla. )
Noh tässä jokatapauksessa toisen päivän 90 ja 100 cm. Tossa 100 cm näätte mun paniikkiratkasun sarjalle ja siitä seuraus. (XD) Onneksi poni pelastaa tilanteessa kuin tilanteessa.