keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Mistä kaikki alkoi?

Ajattelin aikani kuluksi kertoa vähän miksi olen tässä tilanteessa ja miten ylipäätänsä hurahdin hevosiin.

Äitini ratsasti koko lapsuutensa ja vähän myös ennen syntymääni, joten hän vei minut mökillämme Iitissa shettisratsastukseen. Olin tuolloin n. 6 vuotias, ja siitä sitten seuraavat pari vuotta joka kesä kävin useasti kyseisellä tallilla ratsastamassa. Muistan vieläkin kyseisen shettiksen. Hänen nimi oli Kipinä, ja hää oli lehmänkirjava tamma. Varsin ihana tapaus.

7-vuotiaana pääsin katajasuolle talutustunneille jossa olin n. vuoden verran. Sitten jumitinkin n.4 vuotta kerta viikkoon ratsastaen seuran hevosilla.
Varmaan 12-13 vuotiaani minulle tarjoitui paikka tallin valmennustyhmään jossa siis pääsee valmentautumaan ja kisaamaan. Tosin ihan pieniä 70-80 cm ratoja, mutta ai että miten isoilta ne silloin tuntuivatkaan.
No koska olin muita ryhmäläisiä vähän nuorempi ja huomattavasti kokemattomampi, niin päätimpä olla menemättä.

Sitten tapahtui ensimmäinen isompi edistysaskel. Ystävälläni oli poni nimeltä Namanjana, siis aivan huipputamma, luonnetta löytyi mutta aivan kympin opetusmestari. Sanni sai uuden hevosen, niin tämä Manta päätyi minulle ylläpitoon n. kahdeksi kuukaudeksi. Aloin käymään yksityisessä Minnan valmennuksessa. (Minna valmentaa minua edelleen.) Monta kertaa tulin itkien pois tunnilta kun tamma ei totellut, mutta voi niitä onnistumisen hetkiä. Mantan kanssa pääsin starttaamaan ensimmäiset kisani. (70 cm)

Sitten Manta myytiin pois ja rohkeampana ja itsevarmempana tyttönä uskaltauduin valmennusryhmään. Sama Minna valmensi sitäkin. Sain "hevosekseni" Jolly-ponin jonka oikea nimi on Trouble Maker. Miten osuva nimi tuolle ponille. Jos teit yhdenkin virheen niin eipä poika hypännyt. Jollilla ensimmäisissä kisoissa (40-50 cm) poni kielsi 5 kertaa ja tipuin kerran. =DD

Sitten kilpailin muutamat kisat norjanvuonohevosilla Kirstillä ja Torstilla.

Tämän jälkeen kuvioihin astui nykyinen Verttini. Kerron Vertin tarinan joskus toiste, on tajuttoman pitkä tarina. Sen verran voin kertoa että meidän ei ollut tarkoitus ostaa hevosta mutta vertti tuli "vahingossa" meille.

Laitan kuvia vielä loppuun.
   
         Tässä jo edesmennyt Elveja tamma ja varsa. varmaan 5 vuotta vanha kuva.
Vertti palkintojenjaossa




lauantai 24. joulukuuta 2011

Merry Xmas

Nonii tuun nyt nopee näyttää lahjat mitä sain jne.

Aamul tarkotus oli lähtee heppojenkaa maastoo, mut ilma oli taas mitä oli ni tyydyttiin vaan kävelyyn maneesissa.

Varauduin siihen etten saa yhen yhtäkään pakettia, kun se Floridan matka on yks joululahjoisani ja se kustantaa jo tonnin. Mutta sain kun sainkin muutaman pikkupaketin.

                                  Aamumaisema talon pihalta
Kampaajan sakset, hius ja kynsjuttuja.

Peakin vaattteita, tässä ei ihan kaikki. En ole varma tykkäänkö noista housuista, mitä mieltä?

Kylpytakki, t-paita ja neulepusero.

Aamu menikin tallilla näissä merkeissä. Pojat on ihan mahottomia ton rapsutuksen kanssa.
HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE ! :))

perjantai 23. joulukuuta 2011

Rakas joulupukki..

..Tänä jouluna toivon vain lunta.
Tosiaan kun ulos kattoo niin vastaan ei tule mikään kovin jouluinen maisema. Vettä sataa, kaikki näyttää harmaalta, märkää, iy.. No ehkä huomenna herään valkoiseen aamuun.
Kaikki tuntuu stressaavan joulusta. Meidän perheessä näin ei ole. Äitini siivoaa tosi usein, lähes päivittäin, joten meillä ei mitään suurta joulusiivousta erikseen ole. (HUOM. vain äiti siivoaa...  ) Tehdään vaan kunnon jouluruuat ja jaetaan lahjat illalla, ei mitään kummempia. Tietysti aikaisemmin ollaan koristeltu jo kuusi ja sisustettu talo joulukuntoon.

Kamalaa äsken ovella kävi naapurin tyttö jonka olen tuntenut 14 vuotta jo ja joka joulu olemme ostaneet lahjan toisillemme, noh naapuri tuli lahjojen kanssa, mutta arvatkaas olinko muistanut ostaa mitään? No en.. Siinä sitten paniikin omaisesti etin talon joka ikisen nurkan jos löytyisi jotain lahjaksi kelpaavaa. No eipä löytynyt joten hymähtelin vain jotain että tuon huomenna hänen lahjansa. Taidan olla pienen verran kusessa.

Tänään tallilla oli joulurauhan julistus mistä puhuinkin edellisessä postauksessa. Siellä oli hienoja esityksiä, piparia, glögiä ja vuoden palkitut.

Laitan kuvan Vertin joulukarsinasta ja sitten vielä tämänpäivän hyppyvideot.

Meitä oli tunnilla minä, Dora mustalla ´Toivo hepallaan ja Sanni uudella Nana hevosellaan. Vaihdettiin hepat tunnin ajaksi. Ensin menin Toivolla, Sanni Vertillä ja Dora Nanalla. Sitten vaihdettiin sielä kerran ja lopuksi hypättiin omillamme.
Miten hevoset voivatkaan olla niin erilaisia. Mustan selkään sovin ihan hyvin, koska tuttu heppa entuudestaan. Olen siis ratsastanut joskus, muttä tämä uudempi tuttavuus Nana oli aika hauksa tapaus myös. Olin ensimmäistä kertaa kys. hevosen selässä. Tässä vähän videota.
HYVÄÄ JOULUA jos en huomenna tule päivittämään !

Tässä hyppään lopuksi vielä omalla kultamussukalla. =) Oli ponilla vähän jo veto pois kun viimeisiä hyppyjä..Suosittelen ehdottomasti vaihtamaan joskys ratsua jos siihen mahdollisuus on.
Sitten meen tällä mustalla kaverilla..
Sannin hepasta ei ollut videota.Lppuun vielä Vertin joulukoti !

torstai 22. joulukuuta 2011

Let it snow

Ihanaa, tänään näin ensimmäistä kertaa lunta tänä talvena! En ole muutamaan päivään kirjoitellut syystä että en ole ollut kotona. Nyttenkään ei ole paljon kerrottavaa, mutta huomenna luvassa joulu-postaus. Meillä on tapana joka joulu pitää tallilla joulurauhan julistus(joka on huomenna tallilla), jossa on mm, kaunein karsina kilpailu, eli koristellaan jouluisesti oman hepan/hoitohepan karsinan edusta, ja äänestetään voittaja.
Eilen veimme tyttöjen kanssa valmentajamme Minnan amarilloon syömään, shoppailemaan ja sitten mentiin vielä Minnalle iltaa istumaan.
Siinä lyhyesti muutaman päivän takaiset tapahtumat. Huomenna lupaan tehdä kunnollisen postauksen.
Kiinnostaisiko ketään tietää  esim. Vertin "lapsuudesta" latviassa, miten päätyi suomeen, ylipäätänsä minulle? Ideoita?
Níin ja miun loma meneekin tässä uusintoihin lukiessa..

                                       Tulis jo sitä lunta että pääsis laskettelee

maanantai 19. joulukuuta 2011

Maailman paras poni !

Eipä oo kuulunnu muutamaan päivään. Todennäköisesti onneksenne. Mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut, paitsi että Vertti näytti parhaansa eilen estevalmennuksessa. Välillä tuntuu että voisi myydä koko ponin (hevonen oikeasti, mut kaikki sanoo poniks. minä myös) jos sille tuulelle sattuu, mutta eilen oli aivan uskomattoman hyvä ! ei painanut kädelle yhtään ja toimi kuin unelma. Ja tietysti sitä kameraa ei ollut mukana. No meen illalla ratsastamaan ja toivon että olisi yhtä hyvä !
Sitten kysymys: Äiti oli menny ostamaan vereduksen suojat, onko kokemuksia?

               Tässä kuvassa on nyt nää suojat.
Sitten vielä kesältä yks video, tää meni niin persiillee tää valmennus mut ei tosta voi kun parantaa=)

torstai 15. joulukuuta 2011

Can i try your dog please?

Koska kukaan ei ehottannu mulle mitään postaus ideoita ni jatkan samaa rataa..
Nyt ajattelin kertoo mun englannin taidoista. Yleensä jos joku ulkomaalainen tulee puhumaan minulle niin hymyilen kauniisti ja a) juoksen pakoon b) sanon: wait a minute ja haen jonkun toisen siihen. Kun oltiin Espanjassa ystäväni kanssa, niin menin kysymään eräältä mieheltä että saanko silittää hänen koiraansa. Kaikki varmaan arvaa mitä kysyin. (otsikko)
Noh, kun olen töissä ja sisään astuu ulkomaalaisia niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin mennä nurkan taakse, hengähtää muutaman kerran ja vakuuttaa itselleni että kyllä, olen iso tyttö jo ja ei, en kuole siihen että joudun sanomaan pari sanaa englanniksi.
No tänään oli yksi sellainen tilanne. Tai oikestaan montakin. Yleensä töissä käy paljon venäläisiä jotka eivät itsekään osaa englantia, eli no problem. Selviin siitä.
Mutta kun tänään tuli kokonainen perse ENGLANNISTA siis niiden äidinkieli on ENGLANTI, sitten siellä tiskin toisella puolella ole minä, joka tuskin osaa edes esittäytyä englanniksi. No siihen asti meni hyvin kunnes yksi heistä kysyi minulta onko tämä omenapiirakka. Kyseinen piirakka oli päärynäpiirakka ja mistä helvetistä mun olis pitän tietää mikä pääryna on? tai torttu? Viisaana tyttönä vastaan vähemmän tai enemmän itsevarmana: this is not aplle tort, its like apples sister u know ? Yea, its BEERTORT voitteko uskoo sanoin beertort.. Sitä häpeää.. Sitte piirsin niille vähemmän kauniin päärynän paperille, ja heti ne ymmärs yskän.
Toinen on ku pitäis kysyy että lämmitetäänkö ruokanne. Normaali ihminen kysyisi varmaan : Can i warm your ?f?ood, koska lausun englannin niin että se kuulostaa joltain heprealta, niin osoitan vain mikroa kysyvä ilme kasvoilla.
Olenko ainut näin onneton englannin puhuja..?
AINIIN !! MIKKO LEPPILAMPI kävi Aromessa hakemassa syömistä ja kahvia.. Tajusin vast 10 min sen jälkee ku hän oli lähtenyt että kyseessä oli Mikko Leppilampi. Oli kyllä 10x komeampi luonnossa.

Muutama sekalainen kuva loppuun.





                                                              Ai että <3

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Ei niin hyvä päivä

Anteeks kamalast mut kerron taas vaan päivästäni. Aamulla olisi ollut aamuharkat, mutta mulla olis ollut hammaslääkäri 8.30, eli jätin aamuharkat väliin. No eiköhän se hammaslääkäri sitten peruttu.. Ja just tänää meijän akatemia vastaava oli tullu tallille kattoo ollaankos me siellä treenaamassa. No arvatkaa kaks kertaa oliks kukaa meist kolmest siel? noei ollu..
Sitte päivä jatku niinki ihanast ku kokeenpalautuksel. Sain 3/5 koetta läpi, ruotsi ja matikka ei oikee ollu mun juttu ja ne siis pääsen uusimaan.
En ois ikinä uskonnut et minuu harmittais jotkuu kokeet tms, mut oli kyl tunnin ajan aika kiree fiilis koko luokal. Mut nyt everything is allright, kaveri tuli yöks, sauna päälle ja leffaa. Huomenna sitte uus, parempi päivä. =)
Ja hei jokanen joka tän lukee ni vois laittaa  jotaa esim. kysymyksii mitä haluu tietää, toivepostauksii IHAN MITÄ VAAN. =)
Oikee hävettää tehä tällänen postaus mut no can do..

tiistai 13. joulukuuta 2011

Reippaillen

Tänää mie oon ollu tosi reipas ! Olin 7.00 hevosen seläs ratsastaas ja kouluu pääsin kymmeneks. Tähä välii sanon et jos jollee tää mun murre on ylitsepääsemätön asia, ni ilmottaa. Taino turha ilmottaa en mie tääl mitää kirjakieltä ala kirjottaa. Nii siis mulla on aamureenit ti ja ke, eli meen tallille ennen kouluu ratsastaa ja saan siint lukiokurssei. Valmentajalt käsky kävi et pitää tehä itellee kova treeni, eli ei niinkä keskity siihe hevosee tänään. Menin tosi lyhyil jalustimil kevyttä istuntaa kaikis askellajeis ja poikaki oli ilonen ku sai laukkaa vaa pitkänää.
Päätin säästää teidän silmät ja en ottannu kuvii aamul, ei ollu meinaa kaunist kateltavaa just 10 min ennen heränneenä hevosen selässä.

Koska en taaskaa keksi mitää ihmeellist kirjotettavaa, niin ajattelin et kerron vähä kesän junnumiitist Ypäjällä.
Oltiin Ypäjällä oisko ollu 4 tai 5 päivää, ja olin siis estepuolella, eli kaksi kertaa päivässä ratsastusta, ja joka päivä hypättiin, tai puomeja molemmilla tunneilla. Eli aika rankkaa hevoselle (sekä todellakin mulle..), mutta joskus tekee hyvää viedä hevoset niinkuin ratsastajatkin äärirajoille.

En pahemmin muista missä järjestyksessä tunnit meni, mutta ekana päivänä hypättiin Derbykentällä, ja poni sai pukitettuu ales. Vertti on saannu kahes vuodes tasan kerran pukitettuu ales, eli tuo oli ensimmäinen kerta, ja todellakin viimeinen. (puun koputus..) Noh, mulle tuli sitten aivotärähdys ja kunnon muistinmenetys. En tiennyt missä olin, en tunnistanut kavereita.. Päässä jyskytti seuraavat päivät aikalailla. Lääkäri antoi ratsastuskieltoa koko loppuviikoksi, mutta viisaana tyttönä menin heti seuraavana päivänä maastoesteitä hyppelemään. (Aivot varmaa heilahti lopullisest paikoiltaa) Laitan muutaman kuvan ypäjältä. Kuvat on kuvannut Heidi Vanha-Honko, jonka heppa asusti samassa tallissa ypäjällä
                                            Täs on tää ku tipuin.....






.

maanantai 12. joulukuuta 2011

Heppatyttö again

Viikon tauon jälkeen oli ihana päästä tallille ja ratsastamaan omalla kultamussukalla. Ajatus oli että heti kello yksi koulusta päästyäni menen reippaana, tallille ratsastan ja hoitelen hevosen, sitten kotiin. No päivä meni kaikkee muuta ku suunnitellusti. Koulusta pääsin bussilla tallin pihalle,mutta sitten tie veikin kaverille joka asuu 200 m päässä tallilta. Kevyet  parintunnin päikkärit ja sit suklaakakun leivontaan JA SITTEN pääsin tallille. Ratsastelin tunnin ajan (videot alhaalla) ja siitä sitte syömään se kakku. Ai että oli hyvää, tunnen miten kaikki se rasvan määrä uppoo mun vyötärölle. Nyt oon vihdoin kotona. Ehkä kehtaan jopa kertoo missä oon just tällä hetkellä kirjottamassa. Nimittäin saunan lauteilla jalat kuumassa vesiämpärissä. Ai että on rentoo, suosittelen.
Nyt vähä lyhyempi postaus, mut korvaan sen tän päivän ratsastusvideoilla. Ja anteeks mun kaverien puolest noist kommenteist, yritin pitää ne hiljaa mut minkäs teet.. :D
AINIII!!!! ihanaa mulla on jo 11 lukijaa jesjes ! viel ku saisin sen ensimmäisen kommentin minkä muistan sit lopun ikää. Ja videoista sen verran, että mun puolesta saatte arvostella niin paljo ku ikinä haluutte tota mun ratsastusta. Tiiän et könötän ku mikäki esteratsastaja, tiiän et hevonen ei liiku oikee mitenkää jnejne =))
                                                             Täs meen DORAN hevosel Toivolla.
Täs videos Sanni ja Emi hyppäs tot pystyy ni en voinnu vastustaa. HUOM mulla on koulusatula.. ei tuntunnu oikee kivalt, en suosittele =D
Ja sitte vähä normaalimpaa, ANTEEKS kamalast noi kavereitten huutelut, niil on vähä kiero huumorintaju..

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

10 Faktaa minusta

Alotan tekstin nyt tosi tylsäst kertomal vähä päiväst. Heräsin kello 13.30, ja siit sit kaheks töihi.Noh ekat vaatteet päälle mitkä kätee tarttuu, hiukset samal nuttural mil yölläki. Olin siis valehtelematta variksenpelättimen näköinen töissä. Onneks oli hiljanen päivä. (Asiakkaat varmaa katto et mikä petolinnun perse tuolt tiskilt irvistää, jätti siis suosiol tulematta...) No sain kyl tosi positiivist palautetta tänää asiakkailt et oon niin ilonen persoona jnejne. Totta jos puhutaa ni mul ei huonoi päivii oo juuri ollenkaa. Just ku olin pääses kotii ja sulkees kahvilaa ni enköhä saa käsiini koko kahvilan isoimman, hienoimman ja varmaa kalleimman lasiastian. Noh ei menny ku muutama hassu sekunti ni tää oli lattial miljoonis palois. Ja sit kävi viel yks ihana juttu ku olin palvelees asiakast ni eiköhä mun nenä ala vuotaa verta ku joku niagaran putous. Muthei tulkaa ihmees käymää kyseises kahvilas ku oon töis ! :-))

Ja anteeks tää blogi on nyt kaikkee muuta ku se luvattu heppblogi.. No huomen meen tallille ratsastaa ni jos yllättäisin teijät ja saisin vaikka pari heppajuttuu..

Sitten.. Aattelin ku en oo ite oikee esittäytyny ni kerron 10 faktaa itsestäni.

1.Oon siis 16 vuotias ja asun Kotkassa 7 km päässä tallilta.
2.Rakastan nukkumist. Nukun aina ku mahollisuus, paitsi yöl....
3.Mul on RAIKUVA nauru. Jos liiikutte jossaa ja korviinne kantautuu tuhatpäisen enkelikuoron kaunist nauruu ni se oon mie. Okei, jos kuulette kauheeta hekotust joka rikkoo tärykorvat ni se oon mie. Ja nauran tosi paljo.
4.Oon aina ilonen. Mul on ehkä kerran vuodes niin huono päivä et se näkyy ulospäin, ja silloinki pysyn kotoon.
5.Puhun paljon, liikaa, ihan liikaa.  Ja oon kovaääninen
6.Käyn urheilulukiota.
7. Mulla on isi, äiti ja pikkuveli (koira ja hevonen). Asutaan omakotitalossa melkee merenrannas.
8. En ota stressiä mistään.
9. Oon tosi tyytyväinen mun elämää.
10.Varattii eilen matka Floridaa helmikuus kaheks viikoks !!!!!!!!!!!!!!!!

Siin nyt jotaa oleellisempii ja oleellisemmattomia. onks toi ees sana...

Toivottavast joku jakso lukee. Sit viel loppukevennys

lauantai 10. joulukuuta 2011

Kahvila Konditoria Arome

Nyt tulee niin epäheppa asiaa ku olla ja voi.. Tulin töistä juuri niin kirjoitan siitä.
Oli ysin lopussa tetissä kahvilassa nimeltä arome. Tykkäsin kauheesti paikasta ja työstä, mutta en olisi ikinä uskonut saavani siitä työtä näin nuorena.  (16 v)
Tetin jälkeen olin kesätöissä kuukauden verran, ja nyt tee viikonloppusin töitä ja tuurailen. Kesällä oli aivan ihanaa olla siellä kun ei ollut asiakkaita, vain kakkutilauksia suurimmaksi osaksi. Sain vain syödä koko työvuoron ja tietysti yleistä siistimistä. Nyt talvella on tosi kova kiire ja ei ole aikaa lusmuiluun yhtään mikä on hyvä toisaalta.
Työhöni kuuluu yleinen siistiminen, astioiden siivoaminen -> koneeseen laitto, kuivaus. Tuotteet tehdään samassa paikassa, ja on mielenkiintoista seurata kuola valuen miten kaikki herkut tehdään. On vaan aika rankkaa kun on yksin töissä. Eli olen myös kassalla, ja annan tuotteet asiakkaille tiskin takaa ja teen kaikki ne erikoiskahvit (Cappuchino, Cafe Latte, Espresso, Moccahino). Joudun siis ravaamaan salinpuolella, tiskin puolella ja kassalla ja tietysti tiskikoneen välillä. Tykkään hommasta ihan hirveästi, mutta en kyllä isona työkseni tuota tekisi.

Kerron työn hyvät ja huonot puolet.

HYVÄT
-Asiakkaat, rakastan asiakaspalvelua, ja olen saannutkin siitä kehuja. On ihanaa jutella asiakkaiden kanssa ja kertoa tuotteista.
-RUOKARUOKARUOKA, eli tuotteiden syöminen.
-monipuolisuus
-Erikoiskahvit. On ihanaa tehdä erikoiskahveja. Varsinkin Lattea. Tosin yhteen kahvin tekoon menee n. 1-2 minuuttia, joten jos on ruuhkaa niin ei niin kiva.
-Ilmapiiri. Meillä on töissä tosi kiva ilmapiiri. Vaikka me olemme yksi kerrallaan töissä (aamu tai iltavuoro) niin siellä on kondiittorit tekemässä tuotteita tietyn ajan päivästä.

HUONOT
-kielimuuri. En osaa ruotsia en englantia en venäjää en mitään. Jos joku ulkomaalainen astuu sisään niin mulla menee kieli keskelle suuta enkä osaa kuin sönköttää.
-tietynlaiset asiakkaat. Kaikki ei ole ihanneasiakkaita ei sitten ollenkaan..
-kiire. talvella on joskus niin kova kiire ettei astioitakaan kerkeä hakea pöydistä.

Siinä nyt mitä tuli päällimmääisenä mieleen. Toivottavasti joku tykkäsi ja innstui tästä kahvila-työstä :) Ja kertokaa jos tälläset ei-heppapostaukset ei kiinnosta, niin tiedän jättää väliin ensikerralla.
muutama heppakuva..




perjantai 9. joulukuuta 2011

Tallirutiinit ja matkoja

Pää lyö ihan tyhjää.. tai oikeestaan ei mun pään sisällä ole muutakuin räkää. Ajattelin kummiski kertoo vähä meijän tallista ja mitä yleensä teen ku meen tallille.

Vertti asustaa siis Kotkanratsastajien tallilla, mikä on siinä samassa ratsastuskoulu. Tai oikeestaan se on ratsastuskoulu missä sivussa olleen me yksärit.
Kun menen tallille niin ekaks pitää kattoo onks näit muit "yksäriteinei" paikal. Jos sellasii löytyy ni sit istuskellaa hoitajienhuonees varmaa tunti ennenku saahaa mitää aikaseks. No heppa sisälle jos on ulkona, harjaus, kamat niskaa ja ratsastamaan. Yleensä ratsastan vähintää sen tunnin. Sitte ratsastuksen jälkeen taas jumitetaan se tunti ennenku saahaa hepoillemme iltaruuat laitettuu.
Ei varmaan olla mitää huippuahkerii hevosenomistajii. Tai hyvin me ne hoidetaan ja saahaan kaikki hommat tehtyä hyvin, mut siihe saatta mennä se pari tuntii siinä mis muilla menis puol tuntii.. Mut minkäs sille voi et on asiaa ihan hirveest aina toisillemme.

Sit toinen juttu. Toi ilma. Täällä kotkas on täl hetkel kunnon myrsky, ei lunta, sataa tulee tosi pimeetä ja kaikkee mälsää. Mul on niin kamala matkakuume jonnekki. Voisin laittaa pari matkakuvaa viimevuoden Espanjan reissust ja Turkin reissust.
                        Täs ollaa espanjas Dorankaa (Doral on kans heppa samal tallil)
                                                   samaa...
                                      Mie turkis joskus muutama vuos sitte
                   Täs on minust ihana maisema. Tuol myö tykitettii ihan täysii
                                             Espanjaa (näytänpä lihavalt)
                                                     Ja espanja viel. =)
Tiiän, ehkä maailman turhin postaus mut en muutakaan nyt keksinny.
Ainiin, lähetää tän Dorankaa helmikuus Miamiin kaheks viikoks.

torstai 8. joulukuuta 2011

Heppalomaa

Mulla seuraavat neljä päivää heppa/tallivapaata, koska olen kovassa flunssassa. Tekee kyllä ihan hyvää, ja samalla pystyn postailemaan tänne kaikkea turhaa maasta taivaaseen.
Ketään ei varmaan kiinnosta lukea omasta päivästäni, mut kerron nyt tämän kerran. (varmaan joo vain tämän kerran :DD) Yö oli aivan kauhea. Yskä piti mut hereillä aamu neljään saakka, siitä huimat 3 tunnin unet ja koulunpenkille. Nyt päänuppi aivan sekaisin väsymyksestä yritän kirjottaa jotaa heppa-aiheista.

asiaan....

Eli tosiaan mulla oli se edellinen blogi, joka käsitteli aivan samoja asioita kuin tämäkin. Tuntuu tosi hassulta kirjoittaa kaikki asiat uudestaan, varsinkin jos täällä käy "vanhoja" lukijoita. (joitaa ei tosin ollut kun se n.30) Päivitän blogini lähes päivittäin. (Alussa kirjotus into on ihan huipussaan, huomauttakaa jos alkaa tulee postauksii muutaman tunnin välein =D) Alku kankeus kun tästä hälvenee ni alkaa varmasti tämä kirjotuskielikin muuttua sulavammaksi ja paremmin luettavaksi.
Kerron nyt Vertin luonteesta tasosta jne..

Eli siis Vertti on enemmän estehevonen, mutta kovasti on poika parempaan päin koulussakin. Hän on hyvin vahva hevonen, varsinkin esteillä työ on kova pitää poni nahoissaan. Tämän takia olen hypännyt belhameissa, nyt siirrytään mukula viis pala mikälie kuolaimeen.
Jos kaikki menee hyvin niin Vertti tulee vielä hyppäämään kanssani 120-ratoja kansallisella tasolla. Yksittäisenä ollaan menty 140 cm.
Hoitaessa Vertti on aivan ihana tapaus! Kun astut karsinaan niin poika on siellä turpa ojossa pusuttelemassa ja haluaa olla koko ajan läsnä tekemisissäsi. (Joo, jos harjaan häntä niin tää tulee "harjaamaan" minua..) Kengitykset, Lastaukset jne kaikki menee ku vettä vaan.  Ainut mikä on niin kisapaikoilla en laittaisi tallin pienintä tyttöä narunpäähän roikkumaan.

Tavoitteista vielä sen verran, että tarkoitus olisi päästä junioricuppia kiertelemään. Ensi kautena mennään vaan "haistelemaan" ja tutkailemaan mikä meno siellä on , eli käydään kisaamassa, mutta ilman sen suurempia toiveita. Sitten sitä seuraavana kautena lähetään ihan tosissaan junnucupin radoille.

Kauhee romaani tuli, toivottavast joku jaksaa lukea. Laitan taas jotaa kivaa pientä loppuun.

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Täällä taas

Nonniin eli täällä ollaan taas iloksenne tai suruksenne. Pidin siis blogia kesällä, mutta sitten into lopahti ja menin poistamaan koko blogin. Nyt taas tekee hirveästi mieli kirjoitella, joten katsotaan kauanko tämä pysyy täällä.
Niille jotka ei edellistä blogia lukenut niin pieni esittely:
Hevoseni on 8-vuotias ruunapoika Seihs, joka tuli minulle kaksi vuotta sitten latviasta. Kutsumme häntä Vertiksi. Vertti on pieni hevonen (153 cm), mutta hyvin näyttävä liikkeinen ja kapasiteettia esteille (sekä kouluun) paljon. Vertti on hyvin elämäniloinen hevonen, joka rakastaa rapsutuksia ja on aina HYVIN sosiaalinen ja huomionhaluinen. Kerron myöhemmin lisää Vertistä.

Itse olen 16-vuotias ruunapojan toinen omistaja. Tarkoituksena olisi päästä Vertin kanssa ensi vuonna 110 radoille esteillä, ja muutamat kenttäkisat käydä. Nyt en enempää kirjoita, laitan videon Vertistä ja muutaman kuvan.
                                     Harjussa maastoesteitä hyppelemässä.