Reippaillen

Tänää mie oon ollu tosi reipas ! Olin 7.00 hevosen seläs ratsastaas ja kouluu pääsin kymmeneks. Tähä välii sanon et jos jollee tää mun murre on ylitsepääsemätön asia, ni ilmottaa. Taino turha ilmottaa en mie tääl mitää kirjakieltä ala kirjottaa. Nii siis mulla on aamureenit ti ja ke, eli meen tallille ennen kouluu ratsastaa ja saan siint lukiokurssei. Valmentajalt käsky kävi et pitää tehä itellee kova treeni, eli ei niinkä keskity siihe hevosee tänään. Menin tosi lyhyil jalustimil kevyttä istuntaa kaikis askellajeis ja poikaki oli ilonen ku sai laukkaa vaa pitkänää.
Päätin säästää teidän silmät ja en ottannu kuvii aamul, ei ollu meinaa kaunist kateltavaa just 10 min ennen heränneenä hevosen selässä.

Koska en taaskaa keksi mitää ihmeellist kirjotettavaa, niin ajattelin et kerron vähä kesän junnumiitist Ypäjällä.
Oltiin Ypäjällä oisko ollu 4 tai 5 päivää, ja olin siis estepuolella, eli kaksi kertaa päivässä ratsastusta, ja joka päivä hypättiin, tai puomeja molemmilla tunneilla. Eli aika rankkaa hevoselle (sekä todellakin mulle..), mutta joskus tekee hyvää viedä hevoset niinkuin ratsastajatkin äärirajoille.

En pahemmin muista missä järjestyksessä tunnit meni, mutta ekana päivänä hypättiin Derbykentällä, ja poni sai pukitettuu ales. Vertti on saannu kahes vuodes tasan kerran pukitettuu ales, eli tuo oli ensimmäinen kerta, ja todellakin viimeinen. (puun koputus..) Noh, mulle tuli sitten aivotärähdys ja kunnon muistinmenetys. En tiennyt missä olin, en tunnistanut kavereita.. Päässä jyskytti seuraavat päivät aikalailla. Lääkäri antoi ratsastuskieltoa koko loppuviikoksi, mutta viisaana tyttönä menin heti seuraavana päivänä maastoesteitä hyppelemään. (Aivot varmaa heilahti lopullisest paikoiltaa) Laitan muutaman kuvan ypäjältä. Kuvat on kuvannut Heidi Vanha-Honko, jonka heppa asusti samassa tallissa ypäjällä
                                            Täs on tää ku tipuin.....

.